Myönnetään, katsoin unelmien poikamiestytön finaalin ennakkojaksoa tv:stä. Olympialaiset innostivat vähemmän vaikka tosissani toivon jääkiekkoilijoiden tuovan toisen mitalin niistä kahdestatoista.
Tarina lyhyesti: DeAnna etsii itselleen aviomiestä 25 sulhaskandidaatin joukosta. Viikko toisensa jälkeen joku putoaa pois. Georgeclooneymäinen Graham, johon DeAnna oli rakastumassa ei puhua pukahtanut (eikä alussa halunnut edes pussata). Graham ulos kisasta. Jeremy-the-täydellinen-lakimies oli ennakkosuosikki alusta lähtien. Jeremyllä on siisti ja tyylikäs koti, täydellinen vaatekomero, täydellinen tausta, täydellinen käytös ja asenne. Täydellinen Jeremy yllättäen ulos kisasta. Jäljelle jäivät poikamainen Jesse-the-snoukkaaja, joka oli tukahtua smokkiin mutta oli kuin kuningas omalla maallaan saadessaan DeAnnan Denverin mäkeen. Toinen finalisti on Jason, kolmivuotiaan pojan isä, jonka kanssa syötettiin sorsia lammella. Molempien finalistien kanssa DeAnna on osannut olla omin itsensä ja nauraa.
Kuka voittaa? Naiset rakastuvat epätäydellisiin renttuihin – minä veikkaan Jesseä. Olympialaisissa? Suomi. Ja mitä tästä kaikesta opimme? Epätäydellisyyttä. Jatkan hyvillä mielin unelmien poikamiestytön tuijottamista tv:stä.
