Muistan kun isäni täytti 50 vuotta. Meillä kotona järjestettiin juhlat, jonne saapui delegaatioita. Juhlat olivat viralliset ja juhlalliset. Mietin, että nykypäivän 50-vuotiaat eivät enää pidä vastaanottoja kuten ennen ja koko ikäkäsitys on täysin muuttunut.
Vuonna 2030 yli 50% suomalaisista on yli 50-vuotiaita (Rederan tutkimus). Aika kova haaste yrityksille, jotka hakevat uusia potentiaalisia kohderyhmiä. 90-luvun alussa potentiaaliset kohderyhmät löytyivät paljolti nuorista, jotka etsivät uusia kokemuksia, omaksuvat helposti uusia asioita ja tuovat uuden sukupolven voimalla uudenlaisia toimintatapoja markkinoille.
Uusi potentiaali löytyykin nyt ikähaarukan toisesta päästä. 50-vuotiaat ovat sosiaalisia, harrastavat aktiivisesti, ovat ostovoimaisia ja muutenkin kokeilunhaluisia, valmiita toteuttamaan omia haaveitaan, joita ei ehkä aiemmin ollut mahdollista toteuttaa. Ikäkäsitys on viime vuosina muuttunut täysin. Eläkeläinen ei ole enää vain vaari eikä tietyn ikäistä voida kategorisoida tiettyyn muottiin arvostusten ja elämäntyylin mukaan. Vanhassa työpaikassani osastoni iältään vanhin ja hiljaisin mieshenkilö osoittautui testin mukaan porukan sosiaalisimmaksi ja harrastuksiltaan aktiivisimmaksi henkilöksi.
Ikäasioissa voidaan tarkastella myös fyysisen kunnon kehitystä. Maailman suosituimpiin naisnäyttelijöihin kuuluvat kaunottaret ovat nelikymppisiä, hyvässä kunnossa ja hyvässä kuosissa olevia naisia, jotka pitävät huolta itsestään. Nelikymppisetkään eivät välttämättä ole vakiintuneita tai perheellisiä ja etsivät suuntaa työurallaan. Nelikymppiset ovat uusia kolmikymppisiä jos katsotaan fyysisiä valmiuksia ja henkistä halua oppia uutta. Nelikymppiset ensisynnyttäjätkään eivät ole enää peräänkatsottu mysteeri. Itse koin kolmekymppisenä olevani kuin kaksikymppinen. Voisinko nyt hilata itseäni taas kymmenen vuotta taaksepäin?
