sunnuntai 15. elokuuta 2010

Persoonallisuuden määreitä työyhteisössä

Tuli tehtyä taas yksi MBTI testi. Henkilöarviointi, jolla tarkastellaan omia toiminta- ja työskentelytapoja. Tulos oli hieman eri kuin aiemmat vastaavat. Kait iän ja kokemuksen myötä tulee jotain uutta. Rohkeutta ja intuitiota, toivon. Enemmän uskoa omaan asiaan, vaikkakin tekeminen pohjautuu yrityksen arvoihin ja strategiaan.
Perjantain Talouselämän kannessa oli työntekijöiden persoonallisuuteen liittyvä otsikko: "Hyviä tyyppejä ei enää tarvita. Työpaikalla ei tarvitse olla sosiaalinen eikä rohkea ja avoin persoona. Työyhteisössä pärjää jos hillitsee tunteensa." Pakkohan tämä oli katsoa tarkemmin. Jutun jujuna oli se, että oman osaamisen ja ammattitaidon lisäksi ei ole aina pakko omata yltiöpäisiä sosiaalisia taitoja. Helsingin yliopiston professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan "kasvava joukko ihmisiä voi huonosti kun ei riitä, että he tekevät työnsä hyvin, vaan heidän odotetaan olevan persoonaltaan tietynlaisia". Huraa. Lepo vaan. Saan olla oma itseni omine omituisuuksineni kunhan homma pelittää, pystyn ratkomaan ongelmia, huomioimaan muut ja on jonkinlainen puheyhteys ympäristöön. Työyhteisön tarpeiden moninaistuessa eri osaamisalueet tulevat suurempaan arvoon. Eri roolien tarve on suuri, mutta kaikkien ei tarvitse olla samanlaisia. Kunhan osaisi ja muistaisi aina pitää yhden asian mielessä; positiivisuuden.