Löysin Lippupalvelusta viime jouluna esitteen, joka kertoi Helsinki Design Districtistä. Siis mistä? Helsinki
Design District on Punavuoressa oleva alue, joka muodostaa 25 kadun ja 180 jäsenen pohjalta luovan designin ja citykulttuurin kehdon. Alueelta löytyy gallerioita, liikkeitä, design studioita, baareja ja kahviloita.
Hävetti kun en ollut aiemmin tajunnut, ymmärtänyt, nähnyt, kuullut, että tämä kokonaisuus on brändätty ja muodostanut aivan uudenlaisen, ihmisiä yhdistävän keskittymän. Mitä kauemmaksi ydinkeskustasta muuttaa, sitä vähemmän tulee käytyä omassa kotikaupungissa tutustumassa sen kulttuuriin. Päätin tehdä itsestäni turistin ja vietin pari tuntia Punavuoressa. Löysin minnaparikat, tiiavanhatapiot ja paolasuhoset.
Koin todellisen ahaa-elämyksen siitä miksi Helsinki on valittu vuoden 2012 design-pääkaupungiksi. Syynä eivät ole ainoastaan legendaariset Iittala, Marimekko ja Artek – vaan design, joka syntyy uuden sukupolven herättämänä jokapäiväiseen elämään käyttöesineiden, rakennusten, taiteen ja ilmiöiden kautta. Joulukalenteri on nykyisin design-esine, samoin kuin saunan kiuas. Suomalainen eksoottisuus on purrut myös maailmalla ja ammattilaiset mieltävät Helsingin persoonallisemmaksi kuin Tukholman. Lukiessani lehdistä suunnittelijoiden kommentteja helsinkiläisestä kaupunkikulttuurista ylpeys kasvoi rinnassa. Me olemme rohkeampia kuin ruotsalaiset.
Kierroksen jälkeen istuin kahvilassa ja kuuntelin naapuripöydässä istuvien valokuvaajien keskustelua. He olivat ”synnyttämässä aivan uudenlaista kulttuuria”. En tiedä mitä kulttuuria, mutta näiltä luovilta ammattilaisilta ei puuttunut itsetuntoa tai innostusta.
Opin designin lisäksi sen, että omaa reviiriään tulisi varjella paremmin. Katselemalla, kuuntelemalla, ymmärtämällä, päivittämällä omia tietoja itselle tärkeästä aiheesta. Päätin tehdä lomamatkan Helsinkiin, jotta näkisin enemmän ja saisin lisää inspiraatiota, joka löytyy todella läheltä.
