Bodypump-tunti on muuttunut "Poweriksi". Olen ajoissa. Varaan paikan salista painotelineen vierestä. Melkein aina sama paikka. Järjestelmällisyys iskee jumppatunnilla, liikkeiden jälkeen voi painot laittaa suoraan takaisin telineeseen.
Lähden ennen tunnin alkua juoksumatolle. Isolta tv-ruudulta tulee matkaohjelmaa. Lisään vauhtia, jotta ehdin juosta suunnittelemani matkan ennen jumppatuntia. Väliin jää neljä minuuttia. Ei ehdi juomaan.
Tunnille on tullut todella paljon porukkaa. Ohjaajia on tullut useita tunnille. Kundit ovat laittaneet megapaljon painoja tankoon. Ovat ahdingossa kun toistot jatkuvat. Tuossa on respassa ollut nainen. Tuo käy edelleen jumpassa, ei ole vielä lapsi syntynyt. Tuttuja kasvoja sali täynnä.
Painot nousevat musiikin tahtiin. Tuttu ohjelma tuo turvallisuutta, tiedän mitä tulee seuraavaksi. Osaan valita painot seuraavaan liikkeeseen. Selät, hauikset, kyykyt, vatsat. Taas se karsea lankku, ei millään enää jaksaisi. Venyttely, valoja himmennetään, voi jo löysäillä. Jumppa loppu. Kiittäkää itseänne sanoo ohjaaja.
Lauantain superkaksari on takana. Hyvä olo. Saunaan, suihkuun. Olisikohan siskon perhe maisemissa ja lähtisi kahvilaan?
