Lapsen suusta totuus

Naapurin pikkupoika valitti terassielämästäni, että minä vain aina istun siinä ja syön. Totta. Olen hullu täti, koska syön aamiaista puoliltapäivin silloin kun muut jo lähtevät lounaalle. Totta. Syön terassilla aamiaista, lounasta ja päivällistä. Pikkuinen ei tosin ole tarkastellut terassitoimintaani tarpeeksi, sillä luen myös kirjoja terassilla. Ja Hesaria ja Kauppalehteä. Rämpytän tietokonettani. Käytän terassia silitys- ja pyykinkuivausympäristönä. Hoidan kukkaistutuksiani. Puhdistan grilliä. Kuuntelen Lomaradiota ja uutisia. Korjaan vaatteita. Terassioleilu on minun slow laiffia ja kontribuutiotani hiilidioksidipäästöttömyyteen. Teen retkiä Valintataloon, josta voi ostaa naistenlehtiä. Toiset puuhastelevat mökillä, minä terassilla. Ja tunnen oloni tarpeeksi toimettomaksi, sillä jossain aivojen takaosassa pieni pirulainen haluaa kuitenkin takaisin toimistolle tekemään oikeita merkityksellisiä asioita ja tapaamaan tuttuja.